Malagan keikka
Lähdimme torstaina 5.3. kuuden hengen porukalla Espanjaan, Malagaan, jossa tavoitteenamme oli käydä katsomassa kaksi korismatsia, joista toinen on maan kakkosliigaa (LEB Gold) ja toinen maan pääsarjaa, ACB:tä. Ryhmäämme kuului Janne Virtanen, Risto Virtanen, Toni Virtanen, Timo Kurki, Petri Salmio, sekä clubimme juniorivirtuoosi Teemu Salmio.Lensimme Helsingistä Malagan kentälle josta siirryimme junalla Malagan keskustaan ja hotellimme luo. Timppa ja Pete olivat varanneet aiemmin netistä hotellihuoneet, Timppa siinä toivossa että saisi viettää yönsä yksin omassa huoneessa, Italian reissusta viisastuneena. Meillä Virtasillahan huoneita ei tietenkään ollut varattuna. Huoneet saatiin kaikille buukattua ja yllätys yllätys, Timppa ja Risto päätyivät kuin päätyivätkin samaan huoneeseen ja Timpan haaveet rauhallisesta yöstä voitiin haudata hyvissä ajoin.
Lämpötilat paikanpäällä olivat melko mukavasti öisin +14 ja päivisin +22 väliltä. Ero Suomen keleihin oli siis melkoinen, ja mikäs siellä oli rellestäessä. Malagan paikallisista nähtävyyksistä tuli kierrettyä niin suurimmat ostoskeskukset, kävelykadut sekä muutamat vanhat linnakkeet joissa varsinkin Teemulla riitti vauhtia juosta jokaisen muurin päälle ja niemen kärkeen, Peten yritellessä pysyä perässä.
Perjantain koittaessa lähdimme suuntaamaan kohti reissun ensimmäistä tavoitettamme, ottelua Clinicas Rincon Axarquia vs. Illescas, josta Clinicas Rinconille povattiin selvää voittoa tarkkaillen sarjataulukkoa, jossa Illescas majailee toiseksi viimeisenä ja Clinicas Rincon kuudentena 18. joukkueen sarjassa.
Taxit otettiin Malagasta ja matkustettiin n.35km Rinconin alueelle, jossa tapasimme Timpalle jo entuudestaan tutun Clinicas Rinconin hallituksen puheenjohtajan, Manuel Rinconin joka oli ystävällisesti hommannut meille liput illan otteluun sekä järjesti juomat ottelun puoliajalla hallin VIP tiloissa. Halli oli melko suuri ja uudistettu, väkeä ottelussa oli mukavasti, mutta tunnelma yllättävän vaisu, joskin parempi kuin missään Suomessa. Paikallisen kakkosliigan taso on jonkin verran parempi kuin kotoisen Korisliigamme. Peli pyöri Suomea huomattavasti enemmän takamiesten ympärillä, jotka pyrkivät varmoistakin tekopaikoista vielä syöttämään kavereille, jotka viimeistelivät loppujenlopuksi melko hyvillä tarkkuuksilla. Eräs merkittävä havainto ottelussa oli Clinicas Rinconin uusi ''maskotti'' ,elävä aasi, joka möllötti päätykatsomon takana ylväästi joukkueen vetimet päällään. Ottelu itsessään eteni melko tasaisissa merkeissä Rinconin loppujenlopuksi selkeään 73-63 voittoon. Ensimmäinen ottelu takana ja voitto plakkarissa.
Matsin jälkeen lähdimme suunnistamaan takaisin kohti Malagaa, jossa viettelimme iltaa ja nappailimme tuttuun tapaan eri terasseilla muutamat punkut spritellä sekä Timpan suosittelemaa Espanjassa erittäin yleistä juomaa, olutta spritellä. Sitä siinä loppumatkan itse sitten kittailinkin, suosittelen kokeilemaan.
Lauantai aamun valjetessa, suunnistimme Malagan keskustan ostoskaduille shoppailemaan päiväksi ennen illan kohokohtaa, ottelua jossa Unicaja Malaga kohtaa Gran Canarian joukkueen. Kyseiseen otteluun oli Manuel jälleen hommannut meille ilmaiseksi liput eturiviin, kentän päätyyn. Ennen ottelua toki seurasimme Riston kannettavalta oman joukkueemme Namikan otteita Tampereella liveseurannan turvin, ensimmäinen puolisko vaikutti varsin lupaavalta toisen puoliskon ollessa melkoista kaaosta, toivotaan että tahti muuttuu kun palattiin takaisin kotikonnuille! Illan ottelun areenalle päästyämme, ehdimme mukavasti ostaa hallilta Malagan joukkueen fanipaidat, kaulahuivit sekä torvet. Siinä sitten viriteltiin tunnelmaa joka ottelun loppua kohti yltyi entisestään.
10500 henkilöä vetävä halli oli lähes täynnä ja tunnelma sen mukainen. Malagan joukkueen luottomies, Carlos Jimenez sai kolmannen erän päättyessä melko kyseenalaisen teknillisen virheen, josta alkoikin melkoinen vihellyskonsertti joka ei hetkeen loppunutkaan, Suomessa ei vastaavaan ole tullut kyllä törmättyä. Tunnelma muutenkin ottelun loppua kohti oli erittäin korkealla ja pelaajat saivat kiitosta näyttävistä suorituksista. Gran Canarian joukkueessa pelasi Suomen porukalle varsin tuttu takamies, Marcus Norris. Marcus ennätti pelata Pyrbasketin joukkueessa vuosina 96-97 sekä 97-98 varsin kovilla keskiarvoilla. Jälkimmäisenä vuotena keskiarvot näyttivät seuraavaa: 28.4 pistettä per ottelu, 6.1 levaria sekä 2.8 syöttöä. Joten ihan turhasta kaverista ei ole kyse. Gran Canarian joukkueessa Norris oli yksi parhaimmistoa, jääden kuitenkin Malagan NBA kokemusta omaavan takamiehen Omar Cookin varjoon.
Toinenkin matkan tavoitteista oli saatu suoritettua onnistuneesti ja voitokkaasti kotiin Malagan voittaessa ottelun lukemin 91-78, jotenka Sunnuntai päivän ennen illan lentoa päätimme vierailla Timpan toisessa kodissa Torre Del Marissa. Paikka oli oikein mukava ja sijaitsee n.100m päässä meren rannasta, joten mikäs siellä on asustellessa.
Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja viihdyttävä. Terasseilla naukkailtiin muutamia juomia, syötiin hyvin, pidettiin hauskaa ja shoppailtiin matkamuistoja. Ei muutakuin jälleen kohti uusia haasteita!
Seuraava reissu taitaakin sijoittua Ranskan maalle Elokuussa, jolloin lähdetään seuraamaan Suomen maajoukkueen koitoksia Tony Parkeria ja muita Ranskan NBA tähtiä vastaan, kaikki mukaan vaan!
-Janne Virtanen