Namika FanClub kohti Ranskaa
Torstaina 6.8.09 klo. 6.15 lähtee Lahden linja-autoasemalta erittäin virkeä ja hyväntuulinen joukkio kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, määränpäänä Pariisi, josta jatkolento Toulouseen.
Joukossamme tällä kertaa on 11 henkeä, joista Virtasen Risto ja Vuoriston Arja matkaavat eri lennolla Toulouseen vasta myöhään yöllä. Torstain aikaisessa ryhmässä mukana olivat Timo Kurki, Janne Virtanen, Keijo Katajamäki, Päivi ja Risto Kangas, Petri ja Emilia Salmio, Pasi Pullinen sekä Minna Hytönen.
Lentokentälle päästyämme jonot ovat melkoiset heti aamusta. Ryhmämme saatua buukattua itsensä lennolle oli mukava nähdä kentällä tuttuja kasvoja. FanClubimme jäsen Tervahartialan Janne oli ilmestynyt paikalle, mutta totesi olevansa matkalla Kuusamoon Pariisin sijaan.
Lentomme kohti Pariisia oli valmis alkamaan. Lento meni mukavasti ja vaihto Pariisissa sujui moitteetta. Päästyämme Toulouseen n. klo. 14.25 ei ollut kelissä valittamista. Lämpötila vaihteli 30 asteen molemmin puolin ja aurinko paistoi. Hotellille päästyämme saimme buukattua huoneet ja matkamme jatkui kohti terassia punaviinin ja spriten kiilto erään nimeltä mainitsemattoman matkustajan silmissä. Siinä sitten kierreltiin ensimmäinen päivä ympäri Toulousea ja sen kauniita kanaaleja sekä terasseja ihaillen.
Illan alkaessa hämärtyä siirryimme takaisin hotellille ja ryhmämme siirtyi aulabaarin odottamaan arvon puheenjohtajan saapumista. Puolen yön aikaan ryhmästämme oli jäljellä enää Rippe, Pasi, Janne, Petri sekä kellonajan huomioon ottaen yllättävän virkeä Emilia. Hetken odoteltuamme baarin puolella saapui ovelle Taxi ja sieltä astuu ulos kukapa muukaan kuin Clubimme vaatimaton puheenjohtaja henkselit paukkuen. Ryhmämme oli nyt siis täysin kasassa ja katseet voitiin siirtää kohti seuraavaa päivää.
Aamu starttaa käyntiin ja matka kohti Toulousen nähtävyyksiä voitiin aloittaa. Päivi olikin jo ehtinyt selvittää ja kehitellä ohjelmaa päiväksi. Kuljettiin siinä sitten ympäri Toulousea näköalajunalla ja naisten keskittyessä shoppailuun oli miesväki terassilla nauttien muutamia huurteisia. Illan alkaessa häämöttää siirryimme ravintolaan, jonka menu:ssa ei ollut Englannin kielestä tietoakaan. Harkitessamme paikanvaihtoa kävi allekirjoittanut tiedustelemassa naapuripaikasta heidän menuaan, mutta yllätykseksemme ravintolan asiakas puhui loistavaa englantia ja totesi voivansa kääntää menun meille. Kyseinen herrasmies sitten suoritti tilauksemme ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Hetken aikaa istuttuamme saapui paikalle muuan trubaduuri joka kitaraansa soittaen sai Clubimme hakkaamaan käsiään yhteen ja pyydettiimpä häntä seuraksemme illan kanaaliajelullekkin. Kanaalille päästyämme lipunmyyjä totesi ettei veneessä kuitenkaan saanut soittaa musiikkia ja yhteinen taipaleemme soittajan kanssa päättyi siis tähän. Veneajelun jälkeen oli aika siirtyä hotellille kellon ylittäessä puolen yön.
Lauantaina häämöttikin matkamme päämäärä, siirtyminen Pau:n kaupunkiin junalla ja totta kai illan ottelu Ranska - Suomi. Juna-asemalle päästyämme oli edessä reilun kahden tunnin junamatka joka eteni enemmän tai vähemmän odottavissa merkeissä. Illan ottelu oli jo monella mielessä.
Päästyämme Pau:n kaupunkiin ja hotelliimme oli sen taso aikaisemmille reissaajille positiivinen yllätys, Timppa oli kerrankin onnistunut hotellin varauksessa, pinnat siitä!
Mäkäläisen Vesalle oli aikaisemmin soitettu ja pyydetty tätä hommaamaan liput illan otteluun. Vesa hoitikin asian moitteetta ja Koripalloliiton viestintäpäällikkö Mika Mäkelä toi hotellimme aulaan liput illan otteluun, ja totesi sen olleen loppuunmyyty. Iloksemme saimme myös kuulla joukkueen majoittuvan samassa hotellissa. Eikä aikaakaan kun Mäkäläinen ja kumppanit jo kulkivatkin ohitsemme. Vesan, Dettmanin ja Salmisen tullessa tervehtimään pientä osaa Suomen parhaasta FanClubista.
Oli aika siirtyä kohti hallia esiintymisasussamme. Lähdimme kävellen kohti hallia mukanamme kaksi kappaletta suuria Suomen lippuja sekä tusina pienempiä lippuja. Ohi ajavat autot soittivat torvea ja heiluttelivat ikkunasta ja näyttivät peukkua. Tunnelma alkoi virittyä kohdalleen sekä autojen että faniyhdistyksemme torvien soidessa kilpaa.
Hallilla oleva show olikin sitten aivan omassa atmosfäärissään. Kulkiessamme ja kiertäessämme hallin sisällä suuren Suomen lipun kanssa 35min ennen ottelun alkua oli meteli taattu. Buuausta kuului ja ottelun tunnelmasta saikin jo vähän tuntua. Ottelun jälkeen samainen kierto hallin ympäri saikin jo toisenlaisen vastaanoton. Ranskan kannattajat tulivat lähes poikkeuksetta jokainen kättelemään ja poseeraamaan lippumme edustalle kiittäen kannustuksesta. Hallin ulkopuolella sijaitsevassa teltassa meininki jatkuikin aina pikkutunneille asti. Joukkomme oli jälleen erittäin suosittu ja olo oli lähes filmitähtimäinen. Väki tarjosi juomia ja poseerasi valokuvissa kanssamme. Ihmiset tulivat jutustelemaan ja seurasivat 'lipputanssiamme' ja kaikilla oli hauskaa. Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan ja matkamme kohti hotellia voi taas alkaa.
Viimeisen päivän koittaessa oli tiedossa enää lento takaisin Suomeen Paun kentältä. Päivä sujuikin pääosin katsellen illan ottelua hotellin aulassa ennen siirtymistä kentälle. Pau:n ja Pariisin välinen lento olikin omanlainen show. Perille päästiin (ihme kyllä) hengissä muutaman ilmakuopan saattelemana. Helsinki-Vantaan lentokentälle päästyämme saimmekin kokea melkoisen yllätyksen kuullessamme matkatavaroidemme jääneen Pariisiin.
Se onkin jo sitten taas aivan toinen tarina....
Kiitos matkaseuralle! Unohtumaton reissu jälleen kerran, seuraavaa odotellessa!
-Janne Virtanen
Kuvia reissusta!
Video ottelun Ranska-Suomi alkutunnelmasta.